Meillä oli tänään ruokana kurpitsapataa. Olen ihastunut kaikkiin haudutshässäköihin. Padan voi (salaa) jättää ihan pikku lämmölle sillä aikaa kun itse nauttii ulkoilmasta. Tai no, viime aikoina on satanut niin paljon, että ehkäpä olen oikeasti köllötellyt vaan sohvalla peiton alla kun pata on porissut liedellä.

Niin, slow food kuulostaa maukkaalta, mutta maun sijaan minut ajaa sen pariin helppous. Ainekset vaan pataan ja lämpö päälle. Ja aina on taatusti maistuvaa. Eikö talvisin saakin olla vähän laiska!

En minä nyt yleensä päivisin sytyttele kynttilöitä pöytään, vaikka miksi en! Halusin testata uusia Vajan Pala-kupposia, en malttanut odottaa pineveää iltaa. Toimii :)