Jouluherkkuja

Olen äitiyslomalla ihan unohtanut miten paljon inspiroidun ihanista pakkauksista.

Saimme lahjaksi Pikku-Pikkulinnun kanssa kauneutta briteissä. Kyllä ne osaa. Private labelit toinen toistaan herkullisempia.

Olettekos nähneet tuota lastenruokaa ennen? Little Pasta Organics. Maistiaisia ei olla vielä tohdittu valmistaa, mutta purkki jo ilahduttaa, makuhermojakin. Entäpäs tee. En malta odottaa pimeää iltaa. Aion istuskella villasukat jalassa lahjakirjoja lukemassa.  Kiitos ihanalle Marielalle joululahjoista!

Nyt lähdemme testaamaan COSin alesta löytynyt villakauluria. Lumikinokset, täältä me taas tullaan!

Happy holidays to me.

I've totally forgotten how I love great packaging design. Pure love. Can't wait to be back to the office after my maternity leave and get my hands on pack projects. 9 months to go.

We got treats from UK. And something from the COS sales for the Tiny Bird. Now we can enjoy the coldness outside and the beautiful winter days inside (mommy with a cup of warm tea - thank you Mariela!).

Kinderit Kitchenissä

Fiskarsia? Väriensä puolesta kyllä, mutta eihän Fiskars nyt näin humoristinen ole... Ainakaan vielä. Mielestäni laadukas voisi hyvin leikitellä.

Näiden veitsien takana on kuitenkin sveitsiläinen keittiövälinevalmistaja Kuhn Rikon. Kinder Kitchen -tuoteperhe on yksi sen kokkausväline-sarjoista, lapsenmielisenkin hymyilevään saava joukko hassun värisiä ja mallisia välineitä ruuanlaittoon. Minäkin haluaisin tarttua tällaiseen veitseen!

Mutta mitäs kun pesukone ei olekaan hauska, tai tiskiharja?
Kuka siivoaa jäljet ;)

Elävää Ravintoa ja Luomu-tarjontaa

Kyllä Amerikassa on sitten helppo elää individuaalisti. Erilaiset dietit ovat, erityisesti täällä Kaliforniassa ihan arkipäivää. Ravintolassa ei tarvitse hävetä erikoistoiveita ja tarjoilijat suhtautuvat omalaatuisiin pyyntöihin aina positiivisesti. Kaikki järjestyy, don't worry!

Los Angelesissa aamiaislistalla ilahdutettiin proteiini-diggareita: munakas pelkistä valkuaisista valmistettuna 12.00$, sis. kolme omavalintaista täytettä. Jokainen kalorinlaskija tietänee, että valkuaisen energiapitoisuus on vain 1/6 koko munan kalorimäärästä - siis vaivaiset 15 kaloria! Siis myös laihduttajien valinta Hollywoodissa lienee selvä. Testasin elämää starana: valkuaismunakastani koristivat tomaatti, pinaatti ja herkkusienet. Oh la la!

Tarkoitukseni nyt ei kuitenkaan ollut paneutua kananmunan tai kaloreiden sielunelämään, vaan ylistää mahdollisuutta syödä terveellisesti. Kaliforniassa kaupasta saa valmiina ties minkä dietin mukaista ruokaa!

Ostin ensimmäisen kerran Los Angelesin Whole Foodsista elävän ravinnon leipää, joka on kuivatettu idätetyistä auringonkukansiemenistä, tattarista, porkkanasta, selleristä, yrteistä ja mausteista valmistetusta massasta. Ai ai mitä herkkua!

Lydia's Organicsia ei saa Suomesta, mutta katsoessani kaikkea raakaravinnon nimeen vannovaa kauppojen hyllyissä, en olisi ihmeissäni, jos energiapatukat ja muut snacksit tulisivat pian meillekin. Tässä olisi hyvä bisnesidea jollekin elävän ravinnon gurulle Suomessa. Äiti, pistetäänkö yritys pystyyn?

Mieleiseni brändinimi on kyllä jo varastettu: 18 Rabbits on nimetty perustajansa kanin Blackjackin mukaan ja kuvaa hauskasti raaka-ravinnon pupuruokavaliomaisuutta. Vihanneksia, hedelmiä ja jyviä.

Tänään siirryin askeleen pitemmälle: tilasin ensimmäistä kertaa ruokasatsini nettikaupasta nimeltä Spud! Spud! näyttää sivuillaan kunkin tuotteen matkaaman mailimäärän ja laittaa asiakkaat maksamaan kuljetuksesta koituvat päästöt. Not bad. Katsotaan tuleeko minusta vakiasiakas. Ainakin Spud! lupaa olevansa edullinen. Edullisempi siis, kyllä myrkyillä kasvatettua saa edelleen halvemmalla.

Suunnittele oma pyörä!

Helsinki-pyörä: Urban Outfitters

Kenkien kustomointi on ihan passé. Converse ja Nike ID porskuttavat, mutta oman näköiset pyörät ne vasta on kuuma juttu.

Urban Outfitters on rakentanut mahtavan pyöränrakennus-sivuston. Coolien tyyppien fixed gear -pyörät ovat vaikeita ajettavia, ja Republic Biken kanssa yhteistyössä rakennettavat pyörät ovatkin yksivaihteisia. Voit siis lepuuttaa jalkojasi, ja pyörä kulkee silti eteenpäin. Eikä jarruttaminenkaan kuluta kenkiä.

Pyörässä saa designata rungon värin, renkaiden sivut ja päällysen, jopa ketjut! Siis oikeastaan ihan jokaisen yksityiskohdan. Värit ovat tämän päiväin trendien mukaisia.

Oman näköisen kapistuksen suunnittelu on yllättävän vaikeaa: valinnanvapaus on niin suuri. Onneksi Urban Outfitters on tehnyt muutamia valmiita designeja, joista voi ottaa vinkkiä. Tai, kyllä Helsinki-designin värit kelpaavat sinälläänkin, valkoinen pyörä sinisillä kahvoilla.

Hinta ei todellakaan päätä huimaa. 399 $, siis alle 300 euroa! Omaa pyöräänsä voi joutua odottamaan, varoitetaan, mutta tänään tilattu pyörä rakennetaan 9.11. mennessä. Mielestäni se on aika nopeaa palvelua.

Jäin jo melkein koukkuun tähänkin sivuun.

Slow And Steady Wins The Race

Kuva: Shop Standing Up

Tavarat eivät tee onnelliseksi, mutta esteettisyys ja oivallukset kyllä. Ainakin hetkellisesti.

Portlandissa sataa usein, ja siksipä kaksi suunnittelijaryhmää, Slow And Steady Wins The Race ja Stand Up Comedy pistivät hynttyyt yhteen ja loivat sateen kestäviä muotiluomuksia.

Kokeilin eilen Hollywoodissa sijaitsevassa Creatures of Comfort -lempikaupassani SSWTR/SUC -kokoelman korkokenkiä. En olisi koskaan uskonut, että satiinimaiset, hieman puuvillapopliinilta vaikuttavat ihastukset olisivat jotain muuta funktionaalista kuin säären pidennystä tuovat.

Slow And Steady Wins The Race -merkki tekee muitakin kuin sadevaatteita Portlandista käsin. Sekä perus- että kertavalmistuksena tehtyä sade-mallistoa voi Suomeen asti tilata ainakin Shop Standing Up -online-kaupasta. Kaikilla tuotteilla on tasaraha-hinta.

Uuh! Kyllä on ihanaa katsella oivalluksia.

Seuraa aikaa. Huolitellusti.

Eksyin hienosto-tavaratalo Neiman Marcusille. Minun palkkatuloillani brändin tiloihin ei olisi edes asiaa. Pradat, Escadat ja Chanelit vain vilahtelevat silmissä.

Edes luotolla haaveilu ei onnistu köyhällistöltä: Visa-kortti ei käy maksuvälineenä lainkaan, master menettelee joten kuten, parhaimman palveun saa Amexilla.

Tällä kertaa en kuitenkaan mennyt hypistelemään huumannuttavia villoja ja silkkejä. Suuntasin lounaalle. Neiman Marcusin ruokalistaa katsoessa ei yllätyksekseni vatsaa pistellyt lainkaan. Lounakeitto maksoi kuusi dollaria, siis alle vitosen euroissa. Wow.

Olin selkeästi ravintolan nuorin. Kaikki muut olivat sormusten, kassien ja kenkien perusteella San Franciscon silmäätekevimmästä päästä. Huoliteltuja huulipunia, tarkkaan suittuja haivenia kaljujen peittona, ranskalaiset manikyyrit viimeisen päälle.

Viereisessä pöydässäni istui kuitenkin ilmestyksistä mielenkiintoisin. Täydellisessä sotavarustuksessa oleva vanhempi rouva. Havaitsin, että hänellä oli kuulokkeet päässä (täysin asuun sopimaton lisäke) ja ryhdyin tarkkailemaan mihin ne johtivat. iPodiin? Ei. iPhoneen? Ei todellakaan.

Rouva kuunteli Amazonin viimeisintä ilmestystä: äänikirjaa. Välillä hän teki muistiinpanoja laitteeseensa, joka oli verhottu punaisiin nahkakansiin (sitä rouva piteli erittäin seksikkäästi käsissään).

Mummo, joka seuraa aikaansa! Kyllä kelpaa olla Silicon Valleyssa. Täällä kaikki on mummoillekin mahdollista!

E-vitamiinia elämään

Luomutuotteet eivät enää suomalaiskaupassakaan ole kummajainen. Olen kuitenkin ihastunut mahdollisuuteen saada kauniisti pakattuja kuivatuotteita suoraan kotiovelle. Tai no, lähelle ainakin, suuret paketit kun pitää hakea postista.

Evitamin.se on ruotsalainen terveys-kauppa, jonka lähetysmaksu on vain 5 euroa. Ei siis suuren suuri, jos tilaa isomman satsin.

Evitamiinin herkkujen joukossa on esimerkiksi Rene Voltairen kauniisti pakattuja elävänravinnon siemenleipiä ja suklaalla kuorrutettuja kurpitsansiemeniä.

Käyttöliittymä ei ole kaikista helpoin, mutta ruokaa etsivien kannattaa valita valikosta ruokavalikon alta mat & mellanmål tai naturliga livsmedel. Näistä kategorioista alta löytyy muun muassa suklaita, siemeniä ja kuivattuja hedelmiä.

Nobel, The Wifi Bunny

Mietin miten osaan 10 tai edes 5 vuoden päästä suunnitella lapsille ja nuorille. Kun minä edelleen ihmettelen teknologian mahdollisuuksia ja muistan kun sain ensimmäisen sähköpostiosoitteen, soittaa 2 v. kummipoikani luontevasti skypellä. Kännykän viereltä kuuluu "kato tätä" - eihän sitä nyt voi ymmärtää, ettei joka kommunikointivälineessä ole kuvaa.

On syntynyt täysin uusia käyttövalmiuksia omaava sukupolvi. Heille mikään ei ole enää ihme. Heille on luontevaa pystyä tekemään asioita, joista en itse osaa edes haaveilla.

Astuin yhden askeleen mahdollisuuksien ihmeelliseen maailmaan hankittuani ranskalaisen Violetin valmistaman Nabaztag wifi-kanin.


Kanini nimi on Nobel. Nobel elää langattomassa verkossani ja kertoo kun saan sähköpostia, lukee lempi-bogejani netistä, ilmoittaa tasatunnein kellon ja kommentoi maailman menoa. Kanillani on todellakin oma minusta riippumaton luonne.

Tullessani kotiin se soittaa usein radiokanavaa, ja voin avaimia sen edessä heiluttamalla saada raportin päivän tärkeimmistä uutisista. Sateenvarjoon olen taas liittänyt RFID-tagin, jonka luettuaan Nobel tietää, että haluan kuulla säätiedotuksen.

Wifi-bunnyn voi saada tekemään satoja erilaisia asioita joko tiettyyn kellon aikaan, tai tietyn RFID-tarran näyttämisen jälkeen. Tai, kanin oma valitsemana ajankohtana.

Minä halusin, että Nobel harrastaa tai ji:ta ja kertoo New York Timesin kulttuuri-uutiset. Se myös soittaa päivittäin yhden uuden musiikkikappaleen. Saan informaatiota, jonka löytääkseni joutuisin normaalisti seikkailemaan webissä pitkiä aikoja.

Nyt vain odotan, että pian kolme vuotias kummipoikani oppii englantia, jotta voin ostaa hänelle oman pupun, ja alkaa pitämään yhteyttä kanin välillä. Niin, Nabaztagien kautta voi lähettää ääniviestejä, tai lähettää niihin kirjoitettuja viestejä, jotka pupu sitten lukee ääneen.

Love it!