Helsingin paras eväspaikka

Aamu kymmeneltä kamera näkee vain sumua

Palmuhuoneessa vihertää!

Talvipakkasella kaipaan lämpimään. Ja puistoja, joissa voisi haukata herkkueväitä Pikku-Pikkulintu vierellä. Sydämeni sykkii aina vaan Kalifornian auringon tahtiin, vaikken melkein pysty enää muistamaan miltä tuntuu herätä auringon paisteeseen JOKA IKINEN PÄIVÄ!

Etelän ilmaston ihmeellisyyden, ja paljon enemmän, saa kokea Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ihmettelin taas, miksen käy täällä nauttimassa tropiikin hellivästä kosteudesta joka ikinen viikko! Henkilökuntakin on ihan huippuystävällistä.

Lummelampi on klassikko. Mutta palmuhuoneen raskaat ranskalaiset rautapenkit levähdystä kaipaavan arjen ahertajan unelma. Täällä saa nautiskella eväistä ihan luvan kanssa!

Pala Japania Pukkilassa

Tiesittekö, että vain tunti Helsingistä löytyy pala Japania?

Olimme tyttöjen kanssa juhlistamassa ystäväämme kimonot päällä. Tämän lähemmäksi en pääse juuri nyt Tokiota. Mutta tunnelmaan pääsin kyllä!

Illalliseksi ei ollut sushia, harmi, sitä voisin syödä vaikka joka päivä. Tai en sittenkään. Todistetustikin viikko pelkällä sushilla on liikaa. Eräällä messumatkalla sain suuhuni aamusta illalliseen sushintapaista ja kotiin tultuani maistui karjalanpiirakka paljon paremmalta ;)

Yöksi painoimme päämme tatamille, kylvettyämme mineraaleissa.

Sanoisin tämän kaiken myös japaniksi, jos osaisin. Joku päivä vielä osaankin!

Päivämme kyllä alkoi japanilaisittain jo askartelun merkeissä jo Helsingissä: kuvioimme ah niin kotoiset Iittalan Koko-lautaset sushikupeiksi siirtokuvalasitteilla. Superhelppoa (ainakin, jos osaa taiturimaisesti leikata miniminikokoista ;)

Puhtoista pellavaa

Eikö näistä huou aika paljon tunnetta? Ystäväni Elizabeth Salonen lähetti muutamia käsin painamiaan pellavapyyhkeitä Pikkulinnun kauppaan. Kaikilla pyyhkeillä on entinen elämänsä keskellä suomalaisten kotien vilskettä ja vilinää. Ja uusi elämä toivottavasti jonkun uuden arjen ja juhlan seuraajana.

Elizabeth tekee pikkutarkasti, viimeistellysti, huolellisesti. Nämäkin pyyhkeet on silitetty viivasuoriin pinoihin. Voi kunpa omat lakanalaatikkoni olisivat samanlaisessa järjestyksessä. Puhtoisissa pinkoissa kesältä tuoksuvia liinasia!

En malta olla tässä yhteydessä mainitsematta ihailemaani kanadalaista Mjölk-kauppaa. Onhan Elizabethillakin juurensa tuolla meren takana. Omistajat rakensivat viime vuonna kesämökin - joka on kuin suoraan Päijänteen rannalta (jonkun hyvämakuisen arkkitehdin) tai Deko-lehden sivuilta! Pitänee lähettää sinne lahjaksi muutama Elizabethin liinanen. Sopisi hyvin Artekin ja puun keskelle. LOVE LOVE LOVE. Ottaisin kodikseni hetimmiten!

Sandro

Vous aimez Sandro? Moi, j'adore!

Rakkauttani voin toteuttaa huomenna alkavassa alessa. En malta olla vinkkaamatta siitä teillekin!

Uuden vuoden unelmat

Vanha vuosi jäi taakse, uusi avaa ovensa tuntemattomuuteen. Kulman takana odottaa jotain ihanaa, olen siitä varma. Ei kulman tällä puolellakaan valittamista ole, mutta en malta nähdä jo mitä tuleman pitää. On niin paljon unelmia ja inspiraatioita, to-do-lista se vasta pitkä onkin. Mutta kuinka ihanaa on tehdä ja toteuttaa. Projekti, here we come!

Tervetuloa vuosi 2013, uudet ystävät, uudet kokemukset, uudet ihanuudet. Olen valmis.
Kiitos vanhat ystävät ja kaikki viime vuoden unelmien toteutuksessa auttaneet.