Japanilaisia trendejä

Japanilaisuuteen kuuluu leikkisyys ja oivaltavuus. Niinpä käyntikorttikin taipuu hauskaksi japanilaisten käsissä. Käyntikorttihan on äärimmäisen tärkeä statussymboli nousevan auringon maassa. Japan Trends -blogi kertoo, että meishinsä voi valmistaa Japanissa jopa kullasta.

Omaan makuuni sopisi kuitenkin paremmin pienoismallivalmistaja Tamyan oivallus: käyntikortti, jonka kirjaimet ja numerot voi irrottaa ja koota uudestaan pienoismalliksi.

Oikeasti Tamiyan valmisti nämä kortit promotakseen brändiään. Käyntikortti-pienoismalli-kit-mainos sai kuitenkin suuren suosion ja voitti Kultaisen Leijonen Cannesin kansainvälisellä mainosfestivaaleilla 2010. Ja voimme ehkä toivoa, että tällaisia kortteja saisi tilata pian personoituna myös itselleen!

City Pages

Tästähän tulee nyt Urban Outfitters -marraskuu.. En malta kuitenkaan olla kirjoittamatta UO:n City Pages -osiosta.

Mielenkiintoista siinä ei ole pelkästään kaupungit, joista kertoo kaupungin asukas omin silmin, vaan tyypit, jotka kaupungeista kertovat. Hyviä blogeja!

Suosikkini tähän mennessä on Lontoolaisen Tommyn This is Naive -blogi. Mahtavia kuvia asioista ja paikoista. (Ks. blogi-poustauksien lisäksi LO-FI GUIDES eri kaupungeista.) Melkein kateus iskee kun sivutkin ovat niin "juuri sellaiset mistä tykkään". Upeiden värimaisemien keskeltä poimin ilahduttamaan kuvan vanhoilta kotikulmiltani Pacific Heightsista San Franciscosta. Vinossa käveltiin kotiin ja kotoa.

Jään odottamaan UO:n vastausta saisimmeko pian Helsingin muiden joukkoon. I'll keep you posted.

 LO-FI: San Francisco, Presidio. Tätä näkyä katsoin useasti porrasjuoksun lomassa kotikatuni päässä.

Tietokonetapetteja

Seikkailin pitkästä aikaa Urban Outfittersin sivustolla ja äkkäsin uuden osion: desktop wallpapers. En nyt ihan suorastaan hurmaantunut näistä, mutta uusi taustakuva piristää aina. Book club -tornimiehet pääsivät ilokseni.

Muotia pilkkahintaan NYCin ja Tukholman matkaajille!

Kaksi suosikkiani, jenkkiläinen muoti-kauppa Creatures of Comfort ja ruotsalainen vaatemerkki Fifth Avenue Shoerepair järkkäävät mallikappaleiden (ja menneiden mallistojen) ale-myynnin.

NYCissä ja Tukholmassa lähipäivinä vierailevat, käyttäkää hyväksenne!

Creatures of Comfort:
Now through Oct. 30th
174 Ludlow
1-8 pm

Fifth Avenue Shoerepair:

Astoria/ Nybrogatan 11

Fre 28 Okt kl 07-19

Lör 30 Okt kl 10-19

Sön 31 Okt kl 10-17

Renee Voltaire

Kirjoitin reilu vuosi sitten löytämästäni ruotsalaisesta nettikaupasta, josta sai tilata mm. Renee Voltairen ihania luomutuotteita. Surukseni Evitamin.se-kauppa oli kaiketi lopetettu (tai sivut olivat muuten van alhaalla), joten päädyin tilaamaan elävänravinnon tuotteita suoraan Reneevoltairen nettisivuilta www.reneevoltaire.se.

Lähetyskulut olivat törkeät 250 Kr (n. 25 e), joten kerralla on tilattava isompi satsi, ennenkuin shoppailu ruotsissa lyö leiville. Toisaalta, Renee Voltairen tuotteet (joita kyllä nykyään saa suomestakin, muistaakseni mm. Sis Deliltä) ovat niin kauniita, ja suhteellisen edullisia, joten eurojen menettäminen per pakkaus tuntuu ihan kohtuulliselta.

Kohta keittiössäni komeilee kaunis uusi hunajapurkki. En malta odottaa!

"Form Follows Function doesn't mean everything must look the same"

Vuona 2000 olin Tonfisk Designin apuna Frankfurtin kuuluilla sisustusmessuilla. Muistan, että tonnikala-poikien slogan kuului jotenkin otsikon lailla (ks. Form Follows Functionin alkuperästä). Minusta se oli hauska tapa kertoa täysin uudelta näyttävien kahvikuppien lanseeraamisesta markkinoille.

Form Follows Function -ajatus Tonfiskin lisäyksin nousi päähäni katsoessani uuden vaate-tuttavuuteni Whistlesin webbi-kauppaa: käytettävyydeltään helppo ja simppelin toimiva ei tarkoita, että kaiken pitää näyttää samalta.

Olen ehdottomasti epä-kikkailujen puolestapuhuja mitä tulee nettisivujen rakentamiseen. Helppous on kaunista ja kikkailu luotaan työntävää. Mutta ehkä Whistles on onnistunut pienellä oivalluksella tekemään asiaan uuden näkökulman. Nautinnollista!

Pikkulintujen kitarasoolo

40 pikkulintua soittaa karhean särisevästi Celeste Boursier-Mougneotin installlaatiossa Gibson Les Paulia. Ruoho vihertää ja pesullakin voi käydä pikkuisessa tekolammessa.

Pikkulintu sai ystävän

Villikanin blogi alkoi virallisesti eilen. Pikkulintuna katselen edelleenkin maailmaa yläimoista, ja raportoi elämyksellisyydestä ja estetiikasta.

Villikanin blogissa perehdyn kuitenkin erityisesti luomuun ruokana ja kosmetiikkana. Siis kaikkeen, mikä sulautuu suoraan verenkiertoomme ja muovaa kehoamme ja mieltämme.

Toivottavasti aiheella on muitakin ystäviä minun ja Töölönlahden joukon lisäksi!

Tsumori Chisaton pääskyset kirmaavat jo

Vesivärien leikki ja eläinhahmot piristävät Tsumori Chisaton uusintakin kokoelmaa. Searching for the blue bird -nimistä kevät/kesä 2010 -mallistoa voi ostaa esimerkiksi webistä suoraan Japanista..

Japaniin ihan fyysisesti matkaavat pääsevät hypistelemään ihania materiaaleja monen kaupan tangoissa. Tokiossa omia liikkeitä on jo kolme, muista jälleenmyyjistä puhumattakaan. Vaikka rakastan pikkuputiikkeja, Isetanin Shibuyan valikoima tyydyttää muodin rakastajan intohimoja useiden päivien katselujen verran.

Lapsellisuus ja mielikuvitus lentämään sinisten lintujen kanssa!

The Candystore Collective

A Story for Candy Store Collective by Alyson Fox from Coloring Book Studio on Vimeo.

San Franciscolaisen Candystore Collectiven ajatuksena on koota vielä tuntemattomia, eri alojen designereita samojen seinien sisään. Suunnittelijoilla on näin kaupallinen väylä kasvaa menestykseen.

Lopputulos on söpöjä paperitavaroita, käsinpainettuja keittiöliinoja, avantgardea vaatteina, ja kaikkea silmää hiivelevää maailmalta.

Amerikkalaiseen estetiikkaan kaupan valikoima ainakin vetoaa, sillä karkkikauppiaitten yhteisö avasi jo toisen liikkeensä syksyllä 2008 suositulle Fillmore St. Toinen sijaisee sateenkaari-alueena tunnetun Castron ja Missionin välimaastossa.

Nettikaupan tarjonta on offline-kauppaa suppeampi, mutta kaukokaipuussa sekin välttää.

www.candystorecollective.com

Raw Food = Puhdasta Elämää

Siitä asti kun pari viikkoa sitten palasin Kalifornian auringosta, olen haikaillut siellä bongaamiani elävän ravinnon leipiä. Living Food poistui muodista jo vuosikymmen sitten, nyt Kaliforniassa puhutaan raakaravinnosta. Raw Food on päivän sana. Kutsutaan siis noita kuivaakin kuivempia levyjä raakaravintoleiviksi.

Mutta kun yritin tilata noita huumeleiviksikin nimittämiäni addiktoivia korppuja Suomeen, deletoin online-kauppa toisensa jälkeen tilaukseni nähtyäni kuljetuskustannukset. Halvin taisi olla 78 dollaria. Ja kun leivät eivät itsessäänkään ole edullisimmasta päästä (äiti, älä tarkasta hintaa), en millään raaskinut tilata.

Tänään, kauheiden vieroitusoireitteni vallassa, päätin jälleen kerran yrittää. Google, tuo pelastava enkeli, toi silmieni eteen kaupan, joka ei tilausvaiheessa (ainakaan) ilmoittanut kuljetuskustannuksia.

Peukut pystyssä siis odotan, jos huumelastini pääsisi perille, ja minä pääsisin rouskuttelemaan himoissani porkkanasta, selleristä, yrteistä ja idätetyistä auringonkukansiemenistä kuivattaen valmistettuja herkkusia.

Tullimiehet: älkää ryöstäkö pakettian ja estäkö elämäni tämän hetken ainoaa iloa!

Muutkin laiskat kokit, jos kaipaatte raakaravintoa, tsekatkaa www.Shoprawfoods.com!

Kitsune Noir ja Better Ideas

Rethink Scholarship at Langara 2010 Call for Entries from Rory O'Sullivan on Vimeo.

Löysin Kitsune Noirin blogista mielenkiintoisen videon. Blogi esittelee mielenkiintoisia taidepätkiä musiikista kuvituksiin ja ympäristöihin.

Videon oli lähettänyt Kitsunen blogin lukija Rory O'Sullivan. Videon tarina löytyy blogista. Taidekouluun mielivät kiinnittäkää huomiota myös videon sanomaan.

Love the idea!

Kuka voittaa: pupu, orava vai kettu?

Sain ystävältäni lahjaksi kolme ihanaa sormusta. Ne muodostavat yhdessä kilpajuoksevien pikkueläinten kultaisen ryhmän.

"Minä voitin, minä voitin", huutaa juuri pupunen pöydälläni. "Eipäs vaan minä", toteaa kettunen siihen perään.

Näiden ihanien kanssa minun sitten pitää elellä... Miten ihanaa!

Sosiaalipornoa timanttien loisteessa

The Real Desperate Housewives kertoo joukosta kilpailuhenkisiä naisia. Rouvien elämäntehtävänä on näyttää hyvältä ja huolehtia amerikkalaiseen pyhimysmäiseen tapaan perheestä.

Oman ulkokuoren kiillotus vie kuitenkin niin paljon aikaa, että yhdellä Orange County -sarjan naisista on kaksi nannya kolmen lapsen hoitamiseen. Se siis siitä perhekeskeisestä elämäntehtävästä.

"It's a simple procedure, like having your teeth withened", kertoo viisikymppinen rouva kasvojenkohotuksesta. Iho on pidettävä kireänä, jotta miehet eivät sorru nuorempiin. Se on naisen kohtalo. Elämäntehtävänä onkin siis mies.

Rouvien tavatessa toisiaan suurin osa energiasta kuluu oman egon pönkittämiseen. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä perussuomalaiset jököttäjät sanoisivat itsekehun tulvasta kun jo tällainen kosmopoliitti egoistikin meinaa tipahtaa tuolilta ylistyssanojen sinkoillessa. Uskomatonta!

Nimestään huolimatta The Real Desperate Housewives on siis kaukana epätoivoisuudesta. Ainakin sarjan päähenkilöiden esittämissä päiväunissa.

New Yorkin versiossa naiset toistelevat olevansa kateuden kohteita, koska heidän elämänsä on niin täydellistä rikkauksien ansiosta. Mutta Kalifornian OC-sarjassa rouvat mainitsevat, ettei elämän upeus ole kiinni varakkuudesta, vaan siitä miten mehevästi osaa rahansa käyttää ja näyttää.

Katsoessani toista jaksoa uusimmasta Orange Countyn tuotantokaudesta, minusta alkoi tuntua kuin edessäni olisi teeraario ja siellä laboratoriorottien sirkustempaus. Kaikki tuntui vain hupaisalta. Teini-ikäisten ihmissuhderiidoilta kuulostavat draama-hetket kun ovat sarjan arkipäivää.

Mutta mikä minä olen rouvia neuvomaan. Aah, Awesome, cute -lifestyle on kullekin meistä niin erilainen. Olisihan se monelle unelma saada nenäleikkaus 17-vuotislahjaksi ja herätä äidin kanssa samaan aikaan sairaalsta (äiti kun oli samaan aikaan leikeltävänä).

Ei OC:n kukkuloilla avautuvat näkymät, lämmin ilma ja palmujen huojunta tekisi pahaa joka aamu, myönnän. Mutta sosiaaliporno kerran vuodessa tv:n välityksellä riittää tällaiselle pikkukylän tyllerölle. Jo sen katsomisesta kertominen heikottaa. "James, I need some foot massage, I feel dizzy".

Katso ilmaiseksi tätä ja vähän muutakin hömppää, jos et vielä ole saanut rehkittyä Laguna Beachin talorahoja kasaan.

Eksempel

Kuva: Eksempel Spring Summer 2010

Olin 2004 Japanissa muotimessuilla esittelemässä suomalaisia aikaansannoksia kun viereisellä osastolla esittäytyi tanskalainen Eksempel-merkki. Nuori tanskalainen suunnittelija oli luonut kokeellisia vaatteita kirkkaissa violeteissa ja vihreissä, ohuen ohuesta silkistä.

Vuosien varrella olen usein miettinyt miten Eksempel lähti menestymään. 2004 Pernilla Winther ei ollut vielä tehnyt montaakaan mallistoa, mutta oli silti noussut Tanskassa lupaavimpien uusien designereiden listalle.

Katsastin siis uudestaan Eksempelin mallistoja. Kokeellisuus oli lisääntynyt ainakin materiaaleissa, mutta vaatteista oli lähtenyt jotain herkkyyttää ja leikkauksien outoutta. En siis tiedä, rakastuisinko näihin vaatekappaleisiin itse enää kuten kuusi vuotta sitten.

Te, jotka ihastutte näihin ikihyväksi, voitte shoppailla vaatteita Asosin online-kaupassa. Ja me muut voimme tirkistellä tanskalaista muoti-sceneä Pernillan blogista.

40-luvun pehmeyttä

Kuva: Urban Outfitters

Vintage-tyyliset vaatteet ovat viime kausina valloittaneet massamuotia. 20-, 30- ja 40-luku ei ole enää kirppari-rottien juttu (siis minun), vaan naiselliset, hennot leikkaukset valloittavat kaikki kaupat.

Ja niin taas tänkin kesänä.

Rakastan itse juuri viime vuosisadan alkukymmeniä. Jos omaisin pitkulaisen poikavartalon, pukeutuisin päivittäin kukkamekkkoihhin, jotka roikkuisivat laihan varteni päällä. Tai hyvin laskeutuvista materiaaleista valmistettuihin maskuliinisiin suoriin housuihin ja räätälin taidonnäytteinään luomiin jakkuihin. Marlene Dietrich ja mustavalkoiset elokuvat...

Tänä kesänä kurvikkaammatkin voivat nauttia hennosta feminiinisyydestä 40-luvun nostaessa päätään. Muodot ovat muodissa. Ainakin 50-lukua lähestyttäessä.

Urban Outfitters näyttää kevään ensimmäisessä katalogissaan mallia modernista vintagesta.
Kesä, tule jo! Mintuvihreä tuoksuu tänne asti!

Kuva: Urban Outfitters

Hyvä naiset! Hyvä tavoitteet!

Niin, nyt on laihdutusnumeroiden suurin sesonki. Jokainen naistenlehti toitottaa taas keinoja rantakunnon saavuttamiseen.

Vaan haluan kohottaa hurraa-huudot ystävälleni Marielalle, joka saavutti syksyn aikana mielettömän tavoitteensa ja laihtui kaksinumeroisen määrän voipaketeissa laskettuna!

Marielan aatoksia kohti makkaratonta mahaa voi lukea Laihisraivarit-blogista, joka antaa mielestäni inspiraatiota kelle tahansa terveestä elämästä kiinnostuneelle. Ja erityisesti kiloja karistaville! Myös uusin Kauneus ja Terveys tarjoaa ihanan kuvan neidistä -10kg, artikkelin kera.

Hurraa saavutukset! Hurraa me ihanat naiset!

Pikkulintu tekee urheilutavoitteen keväälle 2010, joka tarkoittaa joka toinen päivä spurttailua ja jalan nostoja. Tsemppiä tarvitaan!